Kun maali irtoaa metallista, syy on lähes aina yksi viidestä. Pinta ei ollut puhdas, se oli liian sileä, olosuhteet olivat maalaushetkellä väärät, maalit eivät sopineet yhteen tai maalikerros oli väärän paksuinen. Syy kannattaa selvittää ennen kuin maalaa uudelleen. Jos vain vetää uutta maalia irronneen kohdan päälle, sama vika toistuu.
Tässä jutussa käymme syyt läpi yksi kerrallaan. Kerromme, mistä kunkin tunnistaa ja miten vaurio korjataan niin, että uusi pinta pysyy paikallaan.
Tiivistelmä
Maalin irtoaminen johtuu useimmiten pinnasta, ei maalista: pinta oli likainen, rasvainen, ruosteinen tai liian sileä. Myös maalaushetken kosteus ja lämpötila ratkaisevat. Kylmälle tai kostealle pinnalle levitetty maali ei tartu kunnolla. Sinkitty pinta ja väärä maali ovat yleinen yhdistelmä: tavallinen maali reagoi sinkin kanssa ja hilseilee irti.
Kunnollinen korjaus tarkoittaa vanhan kalvon poistoa, pinnan puhdistusta ja karhennusta sekä oikean maalin valintaa. Irtoavan maalin päälle ei kannata maalata.
Katso ensin irronnutta maalihiutaletta
Irronnut hiutale kertoo usein syyn. Käännä hiutale ympäri ja katso sen taustaa.
| Havainto | Todennäköinen syy |
|---|---|
| Hiutaleen taustassa on ruostetta tai tummaa hilsettä | Pinta jäi puhdistamatta: maali levitettiin ruosteen tai valssihilseen päälle |
| Tausta on puhdas ja kiiltävä, metalli paljastuu ehjänä | Maali ei tarttunut: pinta oli liian sileä, rasvainen tai märkä |
| Maali irtoaa kerrosten välistä, alempi maali jää kiinni | Maalit eivät sopineet yhteen, tai seuraava kerros tuli liian myöhään |
| Pinnassa on rakkuloita, joiden alla on nestettä | Kosteus tai pinnalle jääneet suolat |
| Kalvo halkeilee verkkomaisesti ja lohkeilee | Liian paksu kerros tai jäykkä maali elävällä alustalla |
Tarkka syy varmistuu vasta, kun tiedetään, miten pinta puhdistettiin, mitä maalia käytettiin ja millaiset olot maalaushetkellä olivat. Seuraavat viisi lukua avaavat yleisimmät tapaukset.
Pinnalla oli likaa, rasvaa, suolaa tai ruostetta
Maali tarttuu vain puhtaaseen pintaan. Rasva, öljy, pöly ja irtoava ruoste jäävät maalin ja metallin väliin ja estävät tartunnan.
Kolme epäpuhtautta aiheuttaa suurimman osan vaurioista:
- Rasva ja öljy. Ohutkin rasvakerros estää tartunnan. Siksi rasvaiset kappaleet pestään ennen puhallusta ja maalausta.
- Ruoste ja valssihilse. Ruoste jatkaa kasvuaan maalin alla ja työntää kalvon irti. Ruoste vie enemmän tilaa kuin teräs, josta se syntyy, joten se pullistaa maalin auki alta. Uuden teräksen pinnassa on usein myös valssihilsettä eli valssauksessa syntynyttä kovaa oksidikerrosta. Se näyttää tasaiselta, mutta irtoaa ajan myötä itsestään ja vie maalin mukanaan. Molemmat poistetaan ennen maalausta, luotettavimmin hiekkapuhalluksella.
- Vesiliukoiset suolat. Esimerkiksi tiesuolan jäämät imevät kosteutta maalikalvon läpi ja nostavat pintaan rakkuloita. Siksi suolaiset pinnat pestään ja huuhdellaan vedellä ennen puhallusta.
Korjaus: irronnut maali ja ruoste poistetaan, pinta pestään ja puhalletaan puhtaaksi. Vasta sitten maalataan uudelleen.
Pinta oli liian sileä maalille
Maali tarvitsee tartuntaa varten karheutta. Hiekkapuhallus sekä puhdistaa että karhentaa pinnan. Karheaan pintaan maali saa mekaanisen otteen ja tarttuu selvästi paremmin kuin sileään.
Sileät metallipinnat ovat tyypillinen kompastuskivi:
- Uusi kuumasinkitty pinta on sileä ja tiivis. Jos sen maalaa suoraan, kalvo hilseilee. Ulos tuleva sinkitty pinta käsitellään ensin kevyellä pyyhkäisypuhalluksella, joka himmentää pinnan rikkomatta sinkkikerrosta.
- Alumiini ja ruostumaton teräs ovat niin ikään sileitä. Ne karhennetaan kevyesti puhaltamalla tai hiomalla, tai käytetään erillistä tartuntapohjamaalia.
- Kova, ehjä vanha maalipinta on uudelle maalille sileä alusta. Se hiotaan himmeäksi ennen päällemaalausta.
Korjaus: irronnut kalvo poistetaan ja pinta karhennetaan materiaalille sopivalla tavalla. Sinkkipinnalla käytetään kevyttä pyyhkäisypuhallusta, ei täyttä puhallusta.
Olosuhteet olivat väärät maalaushetkellä
Teräspinnalle tiivistyvä kosteus on tartunnan näkymätön tuhoaja. Kun teräs on ympäröivää ilmaa kylmempää, sen pintaan tiivistyy vettä samaan tapaan kuin kylmän juomalasin kylkeen kesäpäivänä. Silmä ei tätä ohutta vesikalvoa huomaa, ja maali levitetään käytännössä märälle pinnalle. Siksi maalattavan pinnan pitää olla riittävästi lämpimämpi kuin lämpötila, jossa kosteus alkaa tiivistyä.
Kaksi muuta olosuhderajaa ovat ilman kosteus ja lämpötila:
- Ilmankosteus. Maalatessa ilman suhteellisen kosteuden pitäisi yleensä olla alle 80 prosenttia. Kostealla ilmalla vesi tiivistyy pintaan herkästi ja maali kuivuu hitaammin.
- Lämpötila. Jokaisella maalilla on alin käyttölämpötila. Monet kestävät teollisuusmaalit kovettuvat kunnolla vasta yli kymmenen asteen lämmössä. Kylmässä levitetty kalvo voi jäädä pehmeäksi ja irrota myöhemmin.
Olosuhdevirhe näkyy usein vasta kuukausien päästä, kun huonosti tarttunut kalvo alkaa hilseillä. Siksi olosuhteet tarkistetaan ennen maalausta ja sen aikana. Hallissa olosuhteet pysyvät hallinnassa ympäri vuoden, toisin kuin ulkona.
Korjaus: irtoava maali poistetaan ja pinta maalataan uudelleen olosuhteissa, jotka maali kestää.
Maalit eivät sopineet yhteen
Uusi maali voi irrota, vaikka pinta olisi puhdas ja karhea, jos kerrokset eivät sovi yhteen. Kolme yleistä tapausta:
- Tavallinen maali sinkityllä pinnalla. Sinkki reagoi öljy- ja alkydimaalien kanssa kosteuden ja auringonvalon vaikutuksesta. Maalin ja sinkin väliin syntyy vesiliukoinen kerros, joka irrottaa kalvon. Vaurio tulee usein näkyviin vasta viiveellä. Sinkitylle pinnalle valitaan sille sopiva maali, ei tavallista öljy- tai alkydimaalia suoraan sinkkiä vasten.
- Seuraava kerros tuli liian myöhään. Monilla teollisuusmaaleilla on aikaraja, jonka sisällä seuraava kerros pitää levittää. Jos raja ylittyy, edellinen kerros ehtii kovettua niin tiiviiksi ja sileäksi, ettei uusi kerros enää tartu siihen. Kovettunut pinta pitää silloin hioa tai puhaltaa himmeäksi ennen jatkoa.
- Vahva liuotin vanhan maalin päällä. Voimakasliuotteinen maali voi pehmentää ja nostaa vanhan, heikomman maalin irti. Tuntemattoman vanhan maalin päälle kannattaa tehdä koemaalaus pienelle alueelle ennen koko kappaleen maalausta.
Sama ajattelu koskee kerrosjärjestystä. Epoksimaali kestää hyvin kulutusta ja kemikaaleja, mutta auringon uv-säteily haalistaa ja jauhaa sen pintaa. Siksi ulkona epoksin päälle levitetään yleensä polyuretaanipintamaali, joka kestää auringonvaloa. Koko maaliyhdistelmä valitaan kerralla sen mukaan, kuinka rasittavaan paikkaan kappale menee, ei kerros kerrallaan eri perustein.
Korjaus: selvitä vanhan maalin tyyppi tai poista se kokonaan. Uusi yhdistelmä valitaan yhtenä kokonaisuutena pohjamaalista pintamaaliin.
Maalikerros oli väärän paksuinen
Maalikerroksen paksuus mitataan mikrometreinä eli tuhannesosamillimetreinä. Sekä liian ohut että liian paksu kerros lyhentävät pinnan ikää.
- Liian ohut kalvo päästää kosteuden ja hapen teräkseen liian aikaisin. Ensimmäisenä ruostuvat terävät reunat, kulmat ja hitsisaumat, joissa märkä maali valuu ohuemmaksi. Siksi vaativissa kohteissa reunat ja saumat maalataan erikseen vahvemmiksi ennen varsinaisia kerroksia.
- Liian paksu kalvo aiheuttaa omat ongelmansa. Liuotteita jää kalvon sisään, kuivuminen hidastuu ja kalvo voi halkeilla tai jäädä pehmeäksi. Pystypinnoilla paksu maali myös valuu.
Valmis kerros mitataan mittarilla, joka ei riko pintaa. Mitatut paksuudet ja olosuhteet kirjataan maalauspöytäkirjaan. Pöytäkirja on tilaajalle ainoa tapa varmistaa jälkikäteen, että työ tehtiin sovitusti.
Korjaus: liian ohut pinta voidaan usein maalata lisäkerroksella, kun tartunta on kunnossa. Halkeillut ylipaksu kalvo poistetaan ja maalataan uudelleen oikeaan paksuuteen.
Näin korjaat irronneen maalipinnan oikein
- Selvitä laajuus. Koputtele ja raaputa pintaa irronneen kohdan ympäriltä. Jos kalvo irtoaa laajalti kevyestikin raaputtamalla, paikkamaalaus ei riitä.
- Selvitä syy. Katso hiutaleen tausta ja mieti, miten pinta puhdistettiin, mitä maalia käytettiin ja millaiset olot maalatessa oli. Ilman syytä korjaus on arvaus.
- Poista irtoava kalvo ja ruoste. Pienissä kohdissa hiomalla tai teräsharjalla, laajoissa vaurioissa hiekkapuhalluksella koko pinnalta.
- Puhdista ja karhenna pinta oikein. Teräs puhalletaan puhtaaksi, sinkkipinta pyyhkäisypuhalletaan kevyesti, rasvainen pinta pestään ensin.
- Valitse maali kohteen mukaan. Pohjamaali, mahdollinen välimaali ja pintamaali valitaan samasta yhdistelmästä ja sen mukaan, kuinka rasittavaan paikkaan kappale tulee.
- Maalaa oikeissa olosuhteissa ja mittaa. Oikea kosteus ja lämpötila sekä kalvonpaksuuden mittaus varmistavat, ettei sama vaurio toistu.
Paikkamaalaus kannattaa vain silloin, kun vaurio on paikallinen ja ympäröivä kalvo on lujasti kiinni. Laajalti irtoileva pinta on merkki siitä, että koko käsittely on epäonnistunut. Silloin kestävin lopputulos syntyy poistamalla vanha kalvo kokonaan ja aloittamalla alusta.
Usein kysyttyä
Miksi maali irtoaa sinkitystä pinnasta?
Kaksi yleisintä syytä ovat liian sileä pinta ja väärä maali. Uusi sinkkipinta pyyhkäisypuhalletaan himmeäksi ennen maalausta. Tavallista öljy- tai alkydimaalia ei laiteta suoraan sinkin päälle, koska se reagoi sinkin kanssa ja hilseilee irti.
Voiko hilseilevän maalin päälle maalata?
Ei voi. Uusi maali tarttuu vain alustaan, joka itse pysyy kiinni. Irtoava kalvo poistetaan, kiinni pysyvä ehjä kalvo hiotaan himmeäksi, ja vasta sitten maalataan.
Miksi kylmällä tai kostealla ilmalla ei kannata maalata?
Kylmään pintaan tiivistyy vettä, jota ei paljain silmin näe, ja maali levitetään käytännössä märälle pinnalle. Kostealla ilmalla maali myös kuivuu hitaasti. Molemmissa tapauksissa tartunta jää heikoksi.
Kuinka nopeasti puhallettu pinta pitää maalata?
Mahdollisimman pian. Puhallettu teräs on suojaton ja alkaa ruostua heti, kun se kohtaa kosteutta ja happea. Kosteassa ilmassa näkyvää ruostetta voi tulla jo tunneissa, kuivassa ja tasalämpöisessä hallissa pinta säilyy pidempään. Jos pinta ehtii ruostua, se puhalletaan uudelleen.
Mistä tiedän, oliko vika pinnan puhdistuksessa vai maalissa?
Hiutaleen tausta antaa ensimmäisen vihjeen. Ruoste tai hilse taustassa viittaa puutteelliseen puhdistukseen, puhdas metalli tartuntaan ja kerrosten välinen irtoaminen maaliin. Varma vastaus vaatii tiedot pinnan käsittelystä, maalista ja olosuhteista.
Pekka on Espekin perustaja, jolla on vuosikymmenien kokemus pintakäsittelytöistä.